Psykedeliaa Luzernessa

Ikioma marmeladiaamiainen Zürichissa.

Meitä kaikkia suretti lähteä Zürichista, siellä oli niin hienoa. Mut sit kun nähtiin Luzerne, niin huomattiin, että täälläkin on aika hienoa.
Mut just kun mulle lupailtiin, ett tänään olis museovapaa päivä, niin pm, minkä noi bongaa heti ekana Luzernessa, ellei jonkun museon, joka on MAANANTAISIN auki, mikä pitäis kieltää lailla. Ei se toinen ihminenkään niin innoissaan ollut, mut tulipahan todistettua teoria. Salatakseen sen, ettei kameran kuvatunnistus toimi kuvissa, joissa silmä on toisessa poskessa ja käsi takaraivossa, koko valokuvaaminen oli kiellettyä. Sitä kutsuttiin Picassoksi ja Kleeksi.

Surullinen apina ja kuoleva leijona

Sit mentiin katsomaan kuolevaa leijonaa, joka sai mut ihan surulliseksi. Siellä oli myös melkein koko Japania, eikä ne japanialaiset olleet yhtään surullisia, mut niillä oli kova kiire kuvata itsensä ja toisensa niin, että leijona näkyy taustalla, kun sit jo piti juosta bussiin. Mut ei hätää, uusia japanialaisia tuli heti tilalle. Ja sama toistui koko kaupungissa. Jos en tietäisi, niin luulisin, että olen Japanialassa.

Hirveän syvä hiidenkirnu

Sit mentiin viereiseen paikkaan, jossa oli jääkauden hiidenkirnuja ja sen jälkeen koko homma muuttuikin ihan pimeäksi. Näin itseni ja ihmiseni monena ja lyötiin nenää peiliin ja sellaista. Hullu paikka.

Minä picassoidun.

Minusta on moneksi



...ikioma peti Luzernessa

Majoitus on kyllä offline. Koko Luzernessa on muuten ihan ilmainen verkko, mut se ei tietenkään ulotu meidän hotelliin, eikä tietenkään meidän hotellinkaan verkko ulotu meidän huoneeseen, joka on siellä talon laidalla. Piti tulla keskikaupungille asti verkkoon.