Berliinistä, päivää!

Berliini häämöttää jossain alla. Olis siinä ollut pitkä matka pienen apinan pudota.

Meinasin missata koko matkan, kun ihmiset heräsi jo viideltä aamulla ja itse nukuin onnellisena laukun pohjalla koko matkan lentokentälle. Arvatkaa vaan järkytyinkö, kun heräsin kymmenen kilometrin korkeudessa? Jäi vähän harmittamaan, kun missasin laukkutsekkaukset, kun odotin niin jo metallinpaljastinta, kun olen aina halunnut tiedää, olisko mussa yhtään rautaa. Mutta menin kuulemma laukussa hihnalla tunnelia pitkin. Kai sekin ihan hieno kokemus olis ollut hereillä.

Potsdamer Platzilla, oikein maailmanapinana.

Berliini on siitä kumma kaupunki, että täällä kävelee legosta rakennettuja kirahveja kadulla! Ihan vapaana!

 Ihmiset jättivät kapsäkkinsä hostellin varastohuoneeseen ja lähtivät samantien kaupungille, matkustettiin metrolla ja kaikkee. Potsdamerplatsilla olisin halunnut mennä isoon Legokeskukseen, koska täällä on kaikenlaista legoista ympäri kaupunkia, esimerkiksi kirahvinkokoisia kirahveja kadulla, ainakin yksi. Se on Potsdamer Platzin likellä Sony Centerissä, joka näyttää ihan yhdeltä tietokonepelipaikalta koko paikka. Mut ihmiseni sitten söivät siellä vain jotain pientä hiukopalaa ja jatkoivat matkaa Gemäldegalerieen, jossa oli hirveästi vanhoja kuuluisia tauluja.

Rubens oli ihan jees. Värejä vois opetella käyttämään kyllä.

Rembrandt hiljensi. Mutta yhtään apinan muotokuvaa ei kyllä galleriassa ollut.

No, olenpahan nyt sitten yksi sivistynyt apina.