perjantai 21. helmikuuta 2014

Prague Prague Sputnik

Noni. Pääsin sitten pitkästä aikaa taas matkaan. Matka oli aika kurja, kun mut pistettiin jo Jyväskylässä johonkin sekundakassiin ja matkustin lentokoneen ikkunapaikan sijaan hattuhyllylle. Periaatteessa olis ollut ihan luksusta, mut kassi oli täynnä taidetta. Tai pitäiskö sanoo taijetta. Jännitettiin lähinnä, mitä sanovat lentokentän turvatarkastuksissa läpivalaisussa, kun kassit on täynnä siimaa ja verhoklipsuja, mut ei kukaan kysynyt mitään.
 
Matka ei ollut hirveän pitkä ja kun noi seuralaiseni oli niin virkeitä, ne päätti mennä paikallisilla julkisilla taksin sijaan, kun Praha on niille ennestään tuttu. Olisin kyl siinä vaiheessa halunnut jo laukusta pois, mutta maisemat jäi katsomatta. Myöhemmin mulle kerrottiin, ettei siellä pimeässä mitään nähnyt.
 
Tänään sit harmitti, kun noi kaksi seuralaistani oli niin ihmeissään aamiaistilasta, ja itseasiassa koko hotellista. On kuulemma vähän outo. Itse oon hotellista nähnyt vasta huoneen ja se nyt ei ole ihan hirveän erityinen, paitsi että kaikki huonekalut on isoja puuhuonekaluja, jotka painaa tonnin.
 
 
Minä torkun matkaväsymystäni galleriassa.
 
No, galleriaan kuitenkin hoksasivat ottaa mut mukaan. Täähän ei ole siis mikään lepotteluhepottelu, vaan rankka bisnesreissu. Matkauupumus vei sen verran mehuja, että lähinnä nukuin, kun noi naputteli tauluja seinään. Yhtään ei ollut mennyt kuljetuksen aikana rikki. Mutta silti päivä kesti ikuisuuden, on noi hidastuneet vanhetessaan.

Galleriasta näkyy merkkiarkkitehtuuria. Minä ja Fred ja Ginger, vai mitä nää oli?
Illalla sentään käytiin syömässä ja ruokaostoksilla. Noi kamut oli niin väsyneitä, että meni  viereiseen ravintolaan, mikä oli Barbar. Siellä syötiin jättitiikerirapuja ja risottoa ja mufloniragutäytteisiä ravioleja ja mahat pullollaan sit päätettiin mennä vielä iltakävelylle. Ollaan niin lähellä turismin ydintä, että kun parikymmentä metriä vain kävelee, ei kuule muuta kuin sitä ohmygod-kieltä.

Minä Kaarlensillalla yöllä.
Ei löydetty sitä ruokakauppaa mitä noi seuralaiset muisteli, mutta löydettiin jäätelöpaikka. Sinne mennään vetämään navat täyteen, kun sinne taas mahtuu jotain.

Täältä Prahasta,
Hulda.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti