 |
| Tie nousi pystyyn Padovassa (sinne alle laitettiin roskat). |
Aamulla satoi! Sitä ei ole tapahtunut koko aikana! Täällä välillä kyllä on ripotellut, mutta kun satoi ihan oikeasti ja taivas oli synkkä. Lämmintä oli kumminkin ihan hyvin. Aamupala syötiin avoinaisen ikkunan äärellä, sit kun käveltiin asemalle, ei satanut, mut sit kun oltiin taas katoksessa ja etsittiin Venetsian suuntaan menevää junaa, niin satoi taas. Matkalla oli paljon tunneleita ja mentiin sellaisella pitkänokkaisella junalla niin, että selkäkarvat vipatti!
 |
| Vieraat suhtautuivat anatomian teatterikierrokseen asianomaisella murjottavuudella. |
Eikä kestänyt paljon ollenkaan, niin oltiin jo Padovassa. Käveltiin suoraan hotellille kimurantteja katuja ja mietin, että alkaako se viihde ollenkaan, mut alkoi se parin tunnin kuluttua: yliopiston anatomian teatterilla kerrottiin ruumiiden varastelemisista ja pilkkomisista musiikin mukaan. Oli mustaa meininkiä, mutta viihdyttävin kierros ikinä.
 |
| Minä ja kaktuksia Unescon maailmanperintökohteessa |
Sitten mentiin kukkavankilaan ihmettelemään ikivanhoja kukkia, mm. puita 1500-luvulta. Siellä oltiin, kunnes tuli nälkä ja piti käydä syömässä ennen varpaiden ja tassujen pesua ja nukkumaanmenoa.
 |
| Minä ja 1500-luvulla istutettu puu |
 |
| Minä ja aika iso lehti. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti