 |
| Pittura turistico |
Hallittu harhailu on olennainen osa turismia, sanoi toinen noista tänään, kun lähdimme ilman karttaa vaeltamaan. Oli tarkoitus käydä katsomassa vanhoja käsikirjoituksia vanhassa kirjastossa, mutta se oli kiinni, joten menemme sitten ensi viikon jälkeen uudelleen. Kävellessä postiin ohitimme myös kuuluisan pronssivillisian, jonka nenä kiiltää, kun kaikki sitä haluavat silittää. En kyllä tajua, mikä siinä on niin hauskaa, kun pieni apina haluaa osansa turismista. Mut hyvin väistivät kaikki kuvasta ja sai ihan itse patsastella patsaassa.
 |
| Minä ja kopiodaavid |
Niille, jotka ei jaksa jonottaa puolta päivää nähdäkseen Michelangelon aidon Daavid-patsaan Accademiassa (tai on niin tampioita, ettei varaa lippua etukäteen, jolloin pääsisivät jonottamatta), Piazza Signorialla on patsaasta kopio. Sillä on kamalan iso käsi ja pää, sanon minä. Luulin, että päästiin vihdoinkin turismin makuun, mut noi vain istuikin aukiolla ja katseli ihmisiä ja lopulta kävi ilmi, että koko aukio oli vain välietappi Via dei Nerin jäätelöpaikkaan.
 |
| Minä ja pinokkiot |
Paluumatka kierrettiin toista kautta, jossa oli paljon puisia leluja ja monta sataa pinokkiota ja hirveästi turisteja niitä ostamassa, niin että kalina kuului. Käveltiin via turisticoa pitkin toiselle puolelle kaupunkia vanhaan taidekirjakauppaan, josta toi toinen käytti melkein koko pienen omaisuuden pariin värikirjaan, joissa on kummia kaavoja, eikä yhtään apinoita :(
Sit tultiin asunnolle. Muuten vinkuisin, että tää tylsyys käy hermoon, mut nyt on kyllä niin kuuma, että olin ihan tyytyväinen, kun pääsen lojumaan ilmaistoituun huoneistoon nakusillani.
 |
| Katu ja sen parkkiasukit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti