Mettästä muotiin

Minä puistonvartijana

Ajankulukseni olen kehitellyt turistico-indeksiä, jonka aion ottaa käyttöön, kun alan kirjoittaa omia matkaoppaita.

Luulin, että tän päivän vois hengailla kämpillä piirtelemässä ja kirjoittelemassa, niin kuin noi tuppaa laiskoina tekemään, mut ei: aamulla kartasta huomattiin, että kaupungin länsipuoli on vielä kartoittamatta, ja sit lähdettiin "lyhyelle" kävelyreissulle area non-turisticoa kohti. Matkalla syötiin mm. porkkanajäätelöä.

Puisto olikin ihan mahtavan kokoinen ja noi mun seuralaiset villiintyi aivan täysin ja räpsi kuvia kuin hullut. Sit istuttiin penkillä ties kuinka kauan ja meinasin saada raitisilmamyrkytyksen.

Jossain vaiheessa käveltiin ulos kartaltakin ja ylitettiin joki sellaiselta sillalta, joka toisessa kartassa on alueen ulkopuolella ja toisessa sitä ei ole edes piirretty! Salaisilla reiteillä siis kuljeksittiin ja ihmeteltiin kadunylityspolitiikkaa. Saatiin kävellä area non-turisticolla aika kauan, kunnes löydettiin vanha kaupungin muuri ja kaupungin portti, josta mentiin uudelleen sisään vanhaan keskustaan - ja sitkin vielä käveltiin tovi, ennenkuin alkoi area turistico piccolo. Ennen porttia käytiin jäätelöllä ja melkein heti sen jälkeen uudelleen, kun se vaan on niin hyvää.

Käveltiin toiselle puolelle area turistico mediumille ja sieltä Piazza de Republicalle, jossa oli Chiantin makuja, eli lähinnä viiniä, oliiviöljyä ja juustoa. Siellä oli jo area molto turistico, mutta varsinainen area maximum turistico nyt sentään vältettiin. Sen verran pojoja kulttuurille, että paras näyttely, minkä olen näiden kans matkatessani nähnyt, löytyi Louis Vuittonin galleriasta.

Minä Vuittonin mallina