Hei Kurt, tää on Frankfurt

Minä ja kamalan iso € ja aika isoja taloja

(Frankfurtin kanssa ei rimmannut kuin Kurt ja spurt, mut valitsin Kurtin, kun se oli meidän huoneen nimi Erfurtissa.) Aika paljon kamalan korkeitä taloja ja pukuisia miehiä täällä Frankfurtissa, ja sit täällä on myös muutama vanhempi talo ja raitiovaunu, joka on oikeasti omenaviinibaari ja sit aika hyviä jäätelöannoksia. Ja ihan hirveän paljon halvempaa ruokaa kuin Sveitsissä oli! Nyt syödään ihan kamalasti!

Minä syön manssuja vankilan syötäntöalueella

 Tänään, kun oli maanantai, niin ei päästy ollenkaan museoon, joten sit mentiin vankilaan, jonka tämänkin nimi oli Zoo. Aika köyhä nimien keksijä. Mentiin kauppahallin kautta, josta ostettiin makkaraa ja oliiveja ja pestoa ja sämpylöitä ja tomaatteja ja kaikenlaista sellaista piknikjuttua, joita me sit syötiin siellä vankilan syötäntöalueella samalla kun katseltiin lintuja. Mut noi kaverit ei saaneet äänitettyä mitään, kun oli niin hirveästi lapsia, joista lähti ihmeellinen ääni. Apinalapset sentään osaa olla hiljaa.

Minäkaani ja pelikaanit

 Sit seitsemän tunnin vankilakierroksen jälkeen mentiin käymään kylässä Goethen luona, mut se itse ei tullut paikalle ollenkaan. Siellä me vain katseltiin sen kotia ja ooteltiin kaffetta (ainakin mä ootin), mut ei sitä sit kuulunut paikalle ollenkaan, joku plakaatti vain informoi, ett täällä se kirjoitti jonkun tyypin kärsimyksistä. Aika kamalaa. Oli vähän höhlää. Sit mentiin pois. En kyllä tajuu, miksei soitettu etukäteen, onko se paikalla.

Minä Goethen kotona kaffipöydässä odottelemassa